Liukuhihnakuolemaa ja kuolevien nukuttamista (1.10.2006)

Helsingin sanomat käsitteli tänään pääkirjoituksessaan kuolevan potilaan hoitoa erityisesti potilaan nukuttamista hänen viimeisinä hetkinään. Olen samaa mieltä pääkirjoituksen kanssa siitä, että saattohoidosta ja ylipäänsä vakavasti sairaiden tai kuolevien hoidosta on keskusteltava enemmän. Sen sijaa suhtaudun melko kriittisesti potilaan nukuttamisasiaan, jolloin häneltä käytännössä viedään mahdollisuus kohdata elämän viime hetket tietoisena.

Itse näen potilaiden nukuttamisen yhtenä muotona eutanasiasta, joka ei Suomessa ole virallisesti luvallinen. Tarkoitan tällä, että käytännössä joka päivä sairaaloissa ja varsinkin terveyskeskusten pitkäaikaishoitopaikoissa normaali käytäntö on, että vaikeasti sairaan potilaan viime hetkiä joudutetaan enemmän tai vähemmän aktiivisesti.

Keinoina ovat lääkityksen poisjättö siinä vaiheessa, kun potilas ei enää niitä suun kautta voi ottaa, tipan eli nesteytyksen poisjättö, joka johtaa vähitellen potilaan kuivumiseen, aina vain voimakkaampien kipulääkitysten laittamista suoneen ja ruokinnan lopettaminen ym.

Jos hyvin käy, kaikkea tätä aletaan vaivihkaa pohjustaa hoitohenkilökunnan toimesta omaisille sairaalan omalla kapulakielellä. Sairaalan edustajat alkavat puhua, kuinka pitkän ja rikkaan elämän potilas on jo kokenut. Hän on jo vanha ja väsynyt eikä hänen kärsimyksiään pitäisi enää jatkaa. Kukaan ei hoitohenkilökunnasta ole kysynyt potilaan kantaa elämänhaluistaan ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Tämä heitetään hädissään oleville läheisille, jotka useimmiten ovat täysiä amatöörejä hoitoalalla eivätkä osaa tehdä oikeita kysymyksiä ja vaati oikeanlaista hoitoa. Pahinta minusta tässä kaikessa on, että edellä mainittua litaniaa aletaan toistaa kuin nauhalta melko pian vaikka kyseessä olisi potilas, joka vielä muutamaa päivää aikaisemmin oli pirteä ja elämässä täysillä kiinni oleva ja nauttiva vanhus.

Potilaan kymmeniä vuosia tunteneet läheiset, jotka usein tuntevat läheisensä sairaudet ja reagoinnin lääkkeisiin ja hoitoihin saavat olla nenänvartta pitkin nyrpistelyä ja heitä pidetään ylireagoivina ja hysteerisinä. Hädissään olevat omaiset eivät saa yhteyttä terveyskeskusten vuorossa vastuullisiin lääkäreihin. Hoitajat eivät uskalla heitä helposti hälyttää ettei vaan tulisi ylimääräisiä päivystyskuluja, paheksuntaa jne.

Kokemuksesta tiedän lähipiiristäni, jos olet yli 65 ja saat keuhkokuumeen, ei sinulla ole paljon mahdollisuuksia päästä tehohoitoon eritoten, jos olet sairaalan sijaan joutunut terveyskeskuksen potilaspaikoille. Sairaala etunenässä lääkärit ottavat kaikkivaltiaan roolin. Alkaa joudutetun kuoleman, ns. passiivisen eutanasian vaihe. Kaikki tämä laillisesti eikä kukaan joudu vastuuseen.

Sanotaan, että kuoleman edessä kaikki ovat tasa-arvoisia. Tämä pitää varmasti paikkansa, mutta se millaista hoitoa kukin saa, ei olekaan tasa-arvoista. Senkin tiedän, että ne tietävät sairaaloiden käytännöt ja jotka osaavat vaatia saavat aukottomasti asianmukaista hoitoa.

Tiedän, että likuhihnakuoleman takana on liian vähät terveydenhoidon varat. Henkilökuntaa ei ole riittävästi, lääkärit tekevät ylitöinä pyöreitä päiviä, osaavia sijaisia ei saa mistään. Selittelyä tehottomuutta vai kyvyttömyyttä? Pilaako systeemi ja tekee ennen pitkää hoitoalalle tulevat kuvaamani kaltaisiksi hoitokoneiksi?

Potilaan nukuttaminen voi olla liian helppo vaihtoehto osaamattomille lääkäreille, eli lääkäreille, jotka eivät hallitse kivun hoitoa. Sivusta tämänkin seuranneena läheiseni sai kärsiä liki puoli vuotta valtavista syövän aiheuttamista kivuista, kun liukuhihnalääkärit eri sairaaloissa ja terveyskeskuksissa eivät osanneet ensin etsiä sairauden syytä ja toisaalta eivät osanneet antaa oikeanlaista kipulääkitystä. Vasta elämän viimeisenä vuorokautena kuolevien syöpäpotilaiden hoitoon perehtynyt lääkäri löysi oikean lääkityksen.

Ihmisen elämä on ainutkertainen, jokainen vuosi, kuukausi, päivä, tunti, minuutti ja sekunti ovat elämää ja tärkeitä. Tämä tulisi muistaa myös sairaaloiden käytävillä. Ei ole ihmisen asia ryhtyä ylituomariksi, missä kohtaa kello pysäytetään.

Hannu Siltala
työehtosihteeri
Järvenpään kaupunginvaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas

www.hannusiltala.com