:: hannusiltala.com ::

Etusivu
Foorumi
Henkilökuva
Kirjoituksia
Valtuustosta
Yhteystiedot
Linkit

 

Kirjoitus on julkaistu Rautatieläinen lehdessä 8/2005

Tiimitöitä - onko niitä ?

Työehtosopimusneuvottelut jättivät jälkeensä jo toisen kerran tiimityöryhmän. Tällä kerralla oli tarkoitus kartoittaa tuotannollisen tiimityön periaatteita ja malleja. Edellisellä kerralla saatiin monien kokoontumisten jälkeen kirjattua loppuraporttiin tiimityön perusperiaatteet. Kriittisesti tarkasteltuna eivät ensimmäisenkään työryhmän lastut olleet kovin hääppöisiä. Uusia innovaatioita tai edes kunnon keskustelunavauksia ei syntynyt. Samat asiat, mitä työryhmä sai kirjattua raporttiinsa, voi poimia tutustumalla muutamaan tiimikirjaan tai tekemällä netissä hiukan vertailevaa hakututkailua. Uudella työryhmällä ja tehtäväksi annolla työryhmän tulokset jäivät edellistäkin niukemmiksi. Omalta osaltani Rautatieläisten Liittoa edustavana työryhmän jäsenenä otan vastuun saamattomuudesta saada aikaan mitään tiimitöiden edistämistä merkittävää aikaan työryhmässä.

Edellytykset merkittävällekin työlle olisi pitänyt olla olemassa. Googelen nettihaulla sana tiimit tuottaa yli 57 000 osumaa ja tiimityökin yli 27 000 osumaa. Englanninkielellä sana teamwork (tiimityö) tuottaa liki 21 miljoonaa osumaa. Kirjakaupoissa ja kirjastoissa on hyllymetreittäin tiimikirjallisuutta. Toki työryhmä yritti jonkin verran selvittää asioita, mutta konkreettisten ja tiimityön perusedellytykset täyttävien tuotannollisen tiimityön esimerkkien löytyminen oli kiven alla ja sinne se myös jäi. Työehtosopimuksissakaan ei pahemmin ole tekstejä tiimitöistä. Väkisinkin tuli tunne, että jos tiimipalkkioita tai vastaavia maksetaan, ne jäänevät yrityskohtaisiksi sovellutuksiksi, joita ei yleisesti pidetä netissä esillä.

Miksi sitten niinkin arvovaltaisella tasolla, kuin työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan, että ryhdytään hallinto- ja liittotason työryhmässä tarkastelemaan tuotannollisia tiimiasioita? Eikö oikea paikka kehitellä tiimejä, olisi tuotantoyksiköt, joissa käytännön työkin tehdään? Miksi puhuminen tiimeistä ja tiimityöskentelystä on sitten niin vaikeaa työnantajapuolelle? Kaksi kertaa on työehtosopimusneuvottelupöydässä perusteltu esityksemme tiimipalkkioista lakaistu nahkapäätöksenä työryhmään. Paljon ei ennustajanlahjoja tarvittu, kun tiesi, että tiimitarkastelusta tulee toisellakin kertaa ns. nollaraportti, joka allekirjoitusten jälkeen unohtuu ja häviää ennen kuin muste on ehtinyt kunnolla kuivaa raportin sivuilta.

Tiimityö on yksi töiden organisoimismuoto eikä siinä sinällään ole mitään outoa. Tiimitöissä on yleensä vastuuta työstä kokonaisvaltaisesti annettu perinteiseen esimiesvetoiseen johtamistapaan verrattuna enemmän tiimin jäsenille. Käytännössä tämä merkitsee organisaatioiden madaltumista. Lisävastuu ja itseohjautuvuus työssä yleensä lisäävät työn mielekkyyttä ja työntekijöiden työmotivaatiota. Työstä tulee entistä laaja-alaisempaa ja vaativuudeltaan rikkaampaa. Edellä esitetty merkitsee yleensä myös työn tuottavuuden kasvua.

Mikä sitten on vikana siinä, että tiimityö ei sytytä VR:n hallintotasoa, vaikka tuotantoyksiköissä saattaa olla käytössä jo pitkään jatkuneita tiimimäisen työskentelyn muotoja? Parhaana dokumentoitunakin esimerkkinä on Joensuun varikko. Tiimeistä kuulee puhuttavan lisäksi henkilöliikenteessä ja ratapuolen töissä. Perustaltaan kysymys on rahasta. Työnantajapuoli ei halua työehtosopimukseen uusia avauksia menopuolelle vaikka paineet tuotannon kehittämiseksi osittaisivat tarvetta tiimityön käyttöön otolle ja myös palkitsemista siitä. Tiimisana on lähes julistettu pannaan VR:llä. Tarkkaavainen voi silmänsä ja korvansa auki pitämällä löytää erilaisia kiertoilmauksia tiimitöille ja niistä maksettaville lisille.

Ei kaksi ylätason työryhmää saa tiimitöitä tai niiden ituja rautateiltä sammumaan. Järjenkäyttö on sallittua. Mikään ei estä tuotantoyksiköitä organisoimasta töitä parhaaksi katsomallaan tavalla. Ei henkilöstöhallinnon tietämättömyys tuotannollisesta operatiivisesta työstä ja siitä, miten se on kulloinkin parasta järjestää kykene valvomaan tai sanomaan, miten töitä tulisi tehdä. Esteet, eivät kuitenkaan ylitsepääsemättömät, tulevat siitä, että Rautatiealan työehtosopimus ei palkkaliitettä kaksi lukuun ottamatta sisällä lisien maksamista tiimitöistä. Tämä aiheuttaa paineita yrityksen hallintopuolelle ja liittoon päin. Näitä paineita on nyt kaksi kertaa yritetty työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä ja edellä selostetussa työryhmätyöskentelyssä purkaa kuitenkaan onnistumatta.

Ei käsiä vielä kannata nostaa pystyyn. Paineita vaan lisää kentältä, niin kyllä se rautakin tulee taottavaksi ja muokkaantuu, kun tarpeeksi kauan kuumentaa. Kolmas kerta toden sanoo. Uusia keskustelun- ja päänavauksia tiimitöistä ja joulupukkia odotellessa. Hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta kaikille toivottaen.

Hannu Siltala

työehtosihteeri